Suomessa on tällä hetkellä käynnissä ennennäkemättömän laaja investointiaalto, joka on alkuhämmennyksen ja -innostuksen jälkeen alkanut herättää vahvaa kritiikkiä.
Datakeskushankkeita on tullut Suomeen vireille jo moninkertaisesti maan sähköntuotannon verran. Yle kertoi lokakuussa, että hankkeita on eri puolilla Suomea vireillä yli 140. Kaikki eivät toki toteudu.
Datakeskuksia on vireillä myös Hämeenlinnassa ja Janakkalassa, mutta tehomäärässä Hämeenlinnan seutukunnan keskukset kalpenevat Forssan datakeskukselle, jota kaavaillaan kytkettäväksi suoraan Suomen kantaverkkoon.
Datakeskusten lukumäärä on niin suuri, että kansalaisten huoli vauhtisokeudesta on otettava vakavasti. Omaa kieltään kertoo jo se, että keskusten lisäsääntelyä vaativa kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn tarvittavan 50 000 allekirjoittajan määrän vain muutamassa päivässä.
Mikään tavallinen halli ei kuluta sähköä keskisuuren kaupungin verran.
Maailma tekee parhaillaan nopeasti tekoälyharppausta, mikä tietysti tarkoittaa isoja investointeja.
Eurooppalaisittain edullinen ja vähäpäästöinen sähköntuotanto on ollut viileän ilmanalan lisäksi suurin syy siihen, miksi Suomi on haluttu osoite datakeskusten operaattoreille.
Houkuttelevuutta on varmasti lisännyt myös se, ettei datakeskuksille ole Suomessa juurikaan asetettu erikoissääntelyä.
Kunnallinen viranomainen myöntää rakentamisluvan, kun sen edellytykset täyttyvät. Vastaavin periaattein on voinut saada luvan liittyä sähköverkkoon.
Vaikuttaisi jopa siltä, että datakeskukselle on jossain voinut saada luvan lähes yhtä helposti kuin mille tahansa teollisuushallille. Mikään tavallinen halli ei kuitenkaan kuluta sähköä keskisuuren kaupungin verran.
Julkista mielipidettä ei myöskään lisää se, jos työmaat rikkovat nykyisiä rakentamisen sääntöjä. Tätä selvitetään nyt Googlen työmailla. Forssassa ensimmäinen datakeskusrakennus on saanut rakentamisluvan.
Nykytilanne edellyttää tarvetta valtakunnan tason sääntelylle sekä valvonnalle.
Miljoonainvestoinnit ovat kunnissa tervetulleita, mutta viranhaltijoiden ja luottamusjohdon on pidettävä edelleen pää kylmänä ja edettävä hankkeissa säännösten mukaan paineista huolimatta.
Ehtoja pitää uskaltaa asettaa. Pitää opetella sanomaan: "Kyllä, jos..."